Minun lempivuodenaikani on yleensä ajoittunut keväälle, laulavien vesirännien ja auringon aikaan. Tänä syksynä olen kuitenkin laittanut merkille erilaisen viehtymykseni syksyyn... Liekö se seurausta olemattomasta kesästä vai syksyn suurempien vesisateiden puuttumisesta?

Olen nauttinut lehtisateesta auringon valon siivilöimänä. Keltaiset haavan- ja koivunlehdet ovat värjänneet koirapolut uudelleen ja isot keltaiset vaahteranlehdet ovat muodostaneet pehmeitä kasoja. Niin, kaunista.

Poikani haalarissa on iloisen kirkkaankeltaistahartianseudulla ja hihoissa. Myös minun pukeutumiseeni on tullut mukaan enemmän keltaista. Ehkä sinne leijonankeltaisen suuntaan menevää. Tai sinappiin päin. Kameran kuvien puutteessa (kärvistelyä; unohdin kameran töihin, uskomatonta!) poimin kuvaksi saappaat, juuri sitä keltaista.

1956133.jpg