Sain tehtyä uuden aukeaman altsuuni (=altered book, muunneltu kirja). Mietiskelin, että mikähän vanhan kirjan uudelleen "kuvittamisessa" on niin kiehtovaa? Ehkä ne kirjoitetut sivut? Kirjan "sädekehän" rikkominen tms? (Olen aina arvostanut kirjoja, kynnys uhrata kirja ei ole ihan matala, vaikka tekstikin on viroksi.) Joka tapauksessa on jollain tapaa kiehtovaa peittää sivuja. Toistaiseksi sivuissani on näkyvissä alkuperäistä tekstiä. Ilman sitä tekemäni sivut olisivat jollain tapaa tyhjiä? Tässä aukeamassa pidän siitä, että teksti ikäänkuin jatkuu punaisen verhon ja mustan seinän taakse, syvyyttä lisää?

"Luku 6"

2072823.jpg 

Valokuva on hieman epäselvä/hämärä, koittakaa kestää, klikkaamalla isompi. Käytin akryylimaaleja, värikyniä, joitain uusia leimasimiani ja inasen kultahilettä kruunussa. Tipautin vahingossa sitten mustetyynynkin sivun päälle väärinpäin ja sain hieman ylimääräistä töhryä mukaan, höh.